Viime syksynä käväisin Lontoossa ja pääsin nauttimaan iltapäiväteestä Landmark London:ssa. Iltapäivätee oli niin hieno kokemus, että ostin juomaani teetä – Landmark Blend:ä – myös mukaani.
Hotellin nimikkoteen on tehnyt Tea Palace.
Etukäteen mietin, että miltäköhän tämä tee maistuisi. Iltapäiväteellä Landmark Blend oli todella hyvää, maustamatonta mustaa teetä. Mutta purkissa lukee, että tässä on vaniljaa!!! Mitä? Voiko makuaistini olla näin väärässä? Vai oliko iltapäivätee viiden tähden hotellissa ”sumentanut makunystyräni”?
Landmark Blend maistui kotonakin todella hyvälle. Sekoitus on Ceylonia ja Assamia – ja hitusen vaniljaa. Siis hitusen. Kyseessä on erittäin kevyesti ja taitavasti vaniljalla maistettu tee. Yleensä kun vaniljateet ovat melko voimakkaita, niin Landmark Blend on ihan eri maata – vanilja ei ole pääosassa, vaan pieni osa kokonaisuutta tässä. ”Eihän tämä ole VANILJAteetä, vaan mustaa teetä, joka on nähnyt vaniljan, jutellut sen kanssa ja vaihtanut kuulumiset ja jatkanut matkaansa eteenpäin vaniljan tuoksu mukanaan.” Että näin…
Annostukseni: kaksi teelusikallista irtoteetä kuppia kohden, 95 -asteista vettä ja kahden ja puolen minuutin haudutus.
Edit: Jostakin syystä nuo kuvat näyttävät suttuisilta, mutta kun niiden päältä painaa hiiren vasemmalla nappulalla, niin ruutuun avautuva kuva on tarkempi.
Assam, Ceylon, Landmark Blend, Landmark London, Tea Palace