Lontoo, Lontoo, Lontoo. Lontoossa käydessä on suorastaan mahdoton olla törmämättä teehen – sitä on tarjolla käytännössä joka paikassa… Toki voisi hieman hifistellä, että määrä ei korvaa laatua – suurin osa Englannin teestä kun on teepusseja…
Ensimmäinen teeostokseni Lontoon reissulla oli kuitenkin ”perinteistä turistiteetä”. Käydessäni Harrods:lla löysin Eid Celebration Tea:n, joka kuulosti sen verran mielenkiintoiselle, että pitihän sitä ostaa.
Olin kuullut paljon hyvää Postcard Teas:tä, joten suuntasin sinne. Lyhyen vierailuni perusteella – kaikki kuulemani piti paikkansa! Paikassa on kaksi erikoisuutta, ensiksikin kaupasta/nettikaupasta voi tilata teetä ja lähettää se postikortilla omilla teksteillään kenelle tahansa mihin paikkaan vaan – mikä lahjaidea! Toiseksi, kaikkia myytävillä olevia teitä voi maistaa paikan päällä, ja jos päättää ostaa kyseistä teetä, ei maistelusta tarvitse maksaa mitään.
Olin etukäteen ajatellut ostaa japanilaista mustaa teetä, mutta juuri haluamani tee (japanilaisia mustia teitä taisi olla neljää eri vaihtoehtoa) oli loppunut. Myyjä kehottikin maistamaan korealaista mustaa teetä, Korean Black 2015:a. Minulle tehtiin kupillinen sitä, ja juomalasina oli pieni kiinalainen maistelukuppi. Tee oli erittäin hyvää, maistui luumulle. Nam, kotiin lähti pieni pussi! Lisäksi ostin English Afternoon:a, sekoitus Darjeelingin toista satoa ja Nepalin toista satoa, sekä Russian Caravan V.2 :a.
H.R.Higgins:n tee- ja kahvikaupassa en viime vuonna päässyt käymään, mutta onhan se jonkunlainen ”vakiopaikka” itselläni Lontoossa. Tällä kertaa ostin Masala Chai:ta, joka nimensä mukaisesti on vahvasti maustettua intialaista teetä (tässä taitaa kuitenkin olla Ceylon-pohja Assamin sijasta). Lisäksi ostin intialaista maustamatonta teetä nimeltä Meghalaya Lakyrsiew, se kun on jännä ”välimuoto” Assamia ja Darjeelingiä.
Marriage Freres:n myymälä Selfridges:n alakerrassa on ehdoton suosikkiteepaikkani Lontoossa. Siellä pitää aina käydä, kun on Lontoossa! Valitsemani ”vuoden 2014 tee” Pleine Lune (arvosteluni) oli pakko-ostos. Lisäksi, ostin The De Lune:a (olisikohan sukua Pleine Lune:lle?) ja Rouge d’Automne (mustaa teetä, tästä teestä löytyy myös Rooibos-versio), molempien pitäisi olla makeita mustia teitä.
Iltapäiväteellä kävin Landmark London -hotellissa. Heidän versionsa iltapäiväteestä kuulosti niin hyvälle, että tänne piti päästä! Valitsin perinteisen iltapäiväteen sijasta ”suklaailtapäiväteen”.
Teeksi valitsin hotellin oman sekoituksen, The Landmark Blend:in. Tee oli erittäin hyvää, ja vaniljan maun tunsi juuri ja juuri – tuntui melkeinpä juovansa ihan maustamatonta, mutta erittäin hyvää mustaa teetä.
Hotellin sormileipät olivat erittäin hyviä, parhaimpana näistä (kurkku, lohi, kananmuna ja kana-) oli kanaleipä.
Skonssit olivat jotenkin kuivan oloisia (!), mutta onneksi hilloon (mansikka- ja aprikoosihillo) kun ne upotti, niin johan maistuivat!
Mikä teki tästä sitten ”suklaailtapäiväteen”? Normaalien makeisten ja kakkujen sijasta tuotiin eteeni upeita suklaasta tehtyjä jälkiruokia. Näitä olivat macaroon, banaanikakku, mousse ja pistachioleivos. Kaikissa siis ”pääraaka-aineena” suklaa. Nämä olivat – niin hyviä, että kieleni taisi jäädä Lontooseen sen siliän tien. Ja vielä kun pyysin yhden macaroon lisää, minulle tuotiin vielä yksi suklaaleivostyyppi lisää.
Tee sopi erittäin hyvin yhteen leipien, skonssien ja suklaajälkiruokien kanssa. Itse asiassa tee oli niin hyvää, että ostin sitä 125 gramman purkin itselleni. Sillon paljastui, että Tea Palace on tehnyt tämän teesekoituksen.
Tunnelmasta voi sanoa sen, että muusikko oli soittamassa harppua, maisema oli upea (palmuineen ja avomaisemana) ja tilanne oli englantilaisen hillitty ja rauhallinen. Mikä kokemus!
Kotiin päästyäni otin oheiset kuvat ostamistani teistä.
Masala Chai tuoksuu niin voimakkaasti, että se piti viedä pois muiden teiden lähettyviltä…
Ohessa linkkejä edellisten vuosien Lontoon matkoihini, 2014, 2013, ja 2012. Voi kun pääsisi taas ensi vuonna…
H.R.Higgins, Harrods, Landmark London, Lontoo, Marriage Freres, Pleine Lune, Postcard Teas