Käväisin Lontoossa parisen viikkoa sitten, ja onneksi oli hieman aikaa teeharrastukselleni… Onneksi aika useaan teepaikkaan pääsee myös illalla!
Kusmin myymälään ehdin parikymmentä minuuttia ennen sen sulkeutumista, ja halusin myös juoda teetä siellä. Olin kuullut ”ihmeellisestä” teestä nimeltä Traktir – sitä piti kokeilla. Ja se oli AIVAN TÖRKEÄN HYVÄÄ! Savuista teetä, joka oli erittäin pehmeää ja hyvää. Ostin sitä yhden purkin, ja ostin myös vanhaa tuttuani Prince Vladimiria (arvosteluni) yhden purkin.
Hauska yksityiskohta oli, että kun Traktiria tuotiin pöytään, niin samalla tuotiin tiimalasi, jossa oli kolmen, neljän ja viiden minuutin ajat hauduttamista varten! En ehtinyt ottaa enempää kuvia liikkeestä, mutta niitä voi ihailla vuoden 2013 matkaltani (linkki). Sanonpa vain, että myymälä oli ”sekoitus miljoonaa eri väriä”…
Selfridges, joka on yksi Lontoon suurimmista tavarataloista, pitää ”salaisuuden” sisällään – alimmassa kerroksessa on Mariage Freresin myymälä! Täällä ei saa ottaa valokuvia (näin sanottiin minulle viime vuonna heti…), mutta näky on hieno – iso kasa heidän mustia teepurkkeja! Ostin vanhaa tuttuani Tzar Alexandrea (arvosteluni), lisäksi kolmea uutta tuttavuutta: Pleine Lune (tai englanniksi Full Moon), Bolero ja Esprit de Noel (jouluteetä). Olisin ostanut enemmänkin, mutta kun irtotee pakattiin, niin 100 grammaa oli minimimäärä… Nämä neljä teetä laitettiin ensiksi Mariage Freresin mustaan lahjapussiin ja sitten normaaliin pahvipussiin. Ihailin myös paikan hillopurkkeja, jotka olivat ”teehilloja”, siis erilaisia suosittuja teemakuja oli lisätty hilloihin… Ja erityismaininta hyvin avuliaalle myyjälle, joka sai minut tuntemaan (siis asiakkaan) maailman tärkeimmäksi henkilöksi!
Oli tarkoitus käydä Tea Palacessa, mutta ovella oli lappu ”olemme aamupäivän koulutuksessa”. No aamulla en lappua ihmetellyt, mutta kun siinä viiden pintaan illalla tulin uudestaan, niin silloin ihmetytti, etenkin kun ikkunasta näki, että liike oli melkein tyhjä… Harmi, sillä täältä olisi saanut laatuteetä!
Kävin myös Tea Housessa, josta ostin mukaani Tea House Afternoon Tea:tä. Kauppa oli pieni ja tunnelmallinen. Alakerrassa oli heidän omia teelaatujaan ja lisäksi muutamaa ”tunnettua turistityyppistä teetä”. Yläkerrassa, jossa en ehtinyt käydä, oli myynnissä erilaisia teekuppeja ja muita vastaavia tuotteita.
East India Tea Company kuulostaa niin hienolle, että pitihän täällä käydä! Ostin täältä elämäni kalleinta teetä (ainakin tähän asti) – Mi Lan Dan Cong -Oolong tee maksoi 18 puntaa per 50 grammaa. Eli noin 50 euroa per 100 grammaa! Tämän on PAKKO olla hyvää…
Iltapäiväteepaikaksi valitsin Fortnum&Mason:n. Tällä paikalla on piiiiiiiitkät perinteet… Eteeni tuotiin erittäin herkullisen näköinen setti: Russian Caravania, sormileipiä, skonsseja ja jälkiruokaa. Teelistalla oli muistaakseni noin 60 vaihtoehtoa (linkki), Russian Caravaniin päädyin siksi, koska H.R.Higgins:n versio on niin hyvää…
Mutta Russian Caravan ei ollut kovin kummoista! Voisin jopa kutsua sitä ”perusteeksi”! Ja makua ei parantanut se, että Fortnum&Mason on ”perinteinen englantilainen teepaikka” – teelehdet jätetään lillumaan pannuun, eli niitä ei poisteta sieltä lainkaan! Kun sitten kaadetaan teekannusta teetä kuppiin, niin tarvitaan ”strainer”, johon lehdet jäävät. No tietenkin teestä tulee nopeasti erittäin kitkerää, ja siksi tarjoiluun kuuluu kannullinen lämmintä vettä, jolla teetä ”laimennetaan”. Tämä on outo tapa, ei luulisi olevan vaikeata laittaa pannuun teesiivilää, joka poistettaisiin? Itse asiassa viime vuonna Browns Hotelissa tämä toimi ihan jees, mutta nyt ei…
Sormileipiä oli viittä eri sorttia: lohi-, kana-, härkä-, kananmunamajoneesi- ja kurkkuleipä. Nam! Nämä olivat erittäin hyviä, ja näitä tuli santsattuakin – kaikkea sai lisää!
Skonssit (=teeleivät, pullat) olivat todella hyviä. Niiden kanssa oli mansikka- ja mangohilloa, sekä englantilaista ”clotted creamia” (todella jöötiä kermaa). Mansikkahillo ja kerma sopivat ERITTÄIN hyvin skonsseihin! Oli muuten ensimmäinen kerma, jota olen pystynyt syömään skonssien kanssa, kaikissa muissa iltapäiväteepaikoissa olen vain maistanut kermaa ja jättänyt sen syömättä…
Makeiset ja leivokset – siis jälkiruoka – olivat hyviä. Suklaisia ja rasvaisia… Ne veivät kielen mennessään! Täytyy kyllä myöntää, että makeiset sen kaiken mansikkahillon ja kerman jälkeen oli kyllä aika raskas yhdistelmä…
Tunnelma oli englantilaisen hillitty. Paikka oli iso, ja saleja oli kaksi, joiden välissä oli vastaanottotiski ja piano. Toki tällaisessa paikassa paikalla on pianisti, joka soittaa ”hillittyä” musiikkia!
Iltapäiväteeltä tultuani kävin Fortnum&Mason:n alakerran teekaupassa. Täällä on iso valikoima, ja näyttää sille, että täällä olisi ”miljoona” teepurkkia myynnissä! Ostin mukaani Jubilee -sekoituksen.
Ohessa vielä kuvia ostoksistani – Marriage Freres:n teet jätin tuohon lahjapakkaukseen.
Ensi vuonna taas Lontooseen?
East India Tea Company, Fortnum&Mason, Kusmi, Lontoo, Mariage Freres, Prince Vladimir, Tea House, Tea Palace, Tzar Alexander
Mi Lan Dan Cong on todella hyvää! Kirjoitan siitä lähiaikoina arvostelun…
Mi Lan Dan Cong -teestä olisi kiva kuulla lisää. Täyttikö se odotukset?