Kävin Kööpenhaminassa kaksikin kertaa kesällä 2016, ja jälkimmäisellä kerralla käväisin Sing Tehus -teekaupassa.
Olin katsellut jo etukäteen netistä, että Panyon saattaisi olla se, mitä ostaisin. En ole ennemmin juonut Golden Monkey:ta, joten täytyihän tällaista kokeilla! Tosin ymmärsin, että Panyong olisi ihan oma teelaatunsa ja taasen ”Golden Monkey” olisi pelkkä yleisnimitys tietyn tyyppiselle kiinalaiselle mustalle teelle…
Kuivissa teelehdissä on tuttu tuoksu, mutta mikä? Hunajako?
Mutta tuoksua enemmän huomioni kiinnittyy upeisiin pitkiin keltaisiin lehtiin. Ne ovat todellakin ”kultaisia”. Upean näköisiä teelehtiä! Näitä katselee mielellään…
Haudutettu tee tuoksuu – hunajalle? Joka tapauksessa jokin makea tuoksuu…
Panyong maistuu oikein hyvälle! Maku on hunajainen, ja on tosi makeaa. Mutta – jotenkin vain odotin vielä parempaa makua. Ei pidä siis käsittää väärin, tämä on erittäin hyvää teetä ja tästä tulee hyvä fiilis, mutta jotenkin odotin pikkaisen parempaa makua… Ehkä sitten nuo keltaiset lehdet synnyttivät ”yliodotuksia” tästä teestä… Parhaiten Panyong toimii aamuteenä.
Annostukseni: kaksi kukkuramitallista teelusikallista teetä, 90 -asteista vettä ja kolmen ja puolen minuutin haudutus. Tämän kanssa ei siis kannata säästellä teelehtiä yhtään – enemmän on parempi.
P.s. Tässä blogikirjoituksessa ei ole poikkeuksellisesti linkkejä ollenkaan. Kun yritin mennä Sing Tehus:n sivuille, niin tietokoneeni palomuuri suorastaan räjähti innostuksesta – jos minkälaista varoitusta tuli enkä päässyt noille sivuille lainkaan…